SUUNNITTELUN SUDENKUOPISTA KESKENERÄISYYDEN KAUNEUTEEN

Digitalisoituminen on megatrendi, joka leviää kaikkialle. Se mainitaan jokaisessa juhlapuheessa, ja se on kirjoitettu niin yritysten kuin julkisen sektorinkin strategioihin. Digitaalisuudessa on jotakin samaa kuin viestinnässä: kaikkihan me osaamme viestiä, joten olemme kaikki siinä lähestulkoon ammattilaisia. Kaikki me käytämme digitaalisia palveluita, joten osaamme toki kaikki niitä myös suunnitella.

Digitaalisten palveluiden suunnittelussa piilee kuitenkin monta sudenkuoppaa, joihin lankeavat yhtä lailla konkarit kuin aloittelijatkin. Ensimmäinen kompastuskivi on käyttäjä, tai oikeammin sanoen käyttäjän unohtaminen. Aika usein suunnittelemme digitaalisia palveluita itsellemme pohtimatta, kuulummeko itse lainkaan samaan viiteryhmään palvelun kohderyhmän kanssa. Joskus aikanaan käyttäjistä kirjoitettiin hyvin yksityiskohtaisiakin kuvauksia: ”Sairaanhoitaja Pirjo, 41, pitää aikakauslehdistä ja koirista…” Näin tarkalle tasolle ei ole kuitenkaan tarpeen mennä. Käyttäjänäkökulmaa voi mieluummin lähestyä tarpeen kautta: miksi käyttäjä tulee palvelumme piiriin? Mihin tarpeeseen palvelumme vastaa ja millä tavalla?

Toinen suunnittelun sudenkuoppa on liiallinen takertuminen yksityiskohtiin kokonaisuuden kustannuksella. Pohdimme hyvin pitkään esimerkiksi jonkin painikkeen väriä tai tekstiä unohtaen esimerkiksi palvelun logiikan, analogiat ja yhteneväisen käyttökokemuksen. Lopputuloksena on tällöin sillisalaatti, josta ei ota Erkkikään selvää - vaan onpahan kauniin väriset nappulat!

Kolmas suunnittelun sudenkuoppa ovat palvelun taustalla toimivat prosessit. Usein huonoa prosessia lähdetään ratkaisemaan digitalisoimalla unohtaen, että digitaalinen palvelu on juuri niin sujuva kuin sen taustalla olevan prosessi. Vaikka asiakas saisi toimeksiantonsa lähetettyä yhtä nappia painamalla, ei kokemus ole sujuva, mikäli toimeksianto seilaa organisaatiossa edestakaisin eikä kukaan ota siitä koppia ja toteuta annettua tehtävää. Digitalisoiminen ei siis itsessään sujuvoita eikä tehosta suhmuraista prosessia, vaan prosessi on uudistettava käsi kädessä digitalisoinnin kanssa.

Viimeiseksi vielä varoituksen sananen monumenteista. Toimivaa palvelua suunnitellessa täytyy uskaltaa rajata ja pilkkoa asioita. Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia ja aivan erityisesti digitaalinen maailma. Jos suunnittelemme monumentin, jonka toteuttamiseen menee kolme vuotta, on palvelu lanseerauksen hetkellä jo auttamattomasti vanhentunut. Uskalletaan siis kokeilla ja ottaa riskejä, otetaan opiksi ja osallistutetaan palvelun käyttäjät jo alusta lähtien mukaan. Nähdään kauneutta ja mahdollisuuksia siellä, missä on keskeneräisyyttä!

Myra Magnusson

Who’s your monkey

WHO’S YOUR MONKEY? WE ARE!

Who’s your monkey -tiimin yhteinen matka käynnistyi LähiTapiolan ja Helsingin yliopiston Hyvä yhteiskunta Master Class -ohjelman myötä. Ohjelman opiskelijoille annettiin viime syksynä kolme yhteiskunnallista haastetta pohdittavaksi: turvallisuus, yksinäisyys ja muuttuva työelämä. Me Who’s your monkey -tiimin jäsenet löysimme sielunveljemme ja -sisaremme muuttuvan työelämän haasteen parista.

Tiimissämme on kahdeksan jäsentä: Aino, Aura, Erik, Julia, Milla, Myra, Niko ja Tii. Joukossamme on eri vaiheen opiskelijoita, työelämässä aloittelevia ja jo pitempää uraa tehneitä. Me olemme työskennelleet yksityisellä ja julkisella sektorilla, me olemme tehneet suorittavia töitä, asiantuntijatöitä, esimiestöitä ja projektitöitä – meillä on toisin sanoen omakohtaista kokemusta melkein kaikesta siitä, mitä työelämästä ikinä löytyykään.

Niko, Tii, Aino, Aura, Myra ja Erik Boot Campilla

Muuttuvan työelämän haaste kiinnostaa meitä ehkä juuri siitä syystä, että me olemme huomanneet työelämän muutoksen hyvin omakohtaisesti. Me teemme yhä enemmän erilaisia pätkiä eri yrityksissä, ja vaikka työskentelisimme samallakin työnantajalla, on työmme vuosi vuodelta aina vain projektiluontoisempaa. Yksi muuttuvan työelämän tärkeimmistä kysymyksistä onkin, miten tietty tehtävä löytää sopivimman osaajan. Me olemme pohtineet koko syksyn tätä kysymystä ja näemme, että ratkaisu löytyy osaamiseen liittyvän tiedon läpinäkyvyydestä ja helposta saatavuudesta.

Me olemme ihmistieteilijöitä, ja siksi me olemme erityisen kiinnostuneita ihmisestä ja hänen motivaatiostaan. Mikä saa ihmisen syttymään ja yrittämään parhaansa? Asiantuntija motivoituu, kun hänen osaamisensa saadaan optimaaliseen käyttöön. Siitä hyötyy luonnollisesti myös yritys, kun parhaat osaajat ovat motivoituneita ja tekevät juuri niitä töitä, joista yritykselle on eniten hyötyä. Who’s your monkey on sovellus, joka tuo työntekijän osaamisen yrityksessä paremmin näkyviin ja helposti koko organisaation saataville.

Julia prooffaa ideaa marraskuussa

Projektimme myötä me olemme huomanneet, että ihminen on todella työelämän ja muutoksen tärkein voimavara. Me olemme saaneet lukuisilta ihmisiltä valtavasti apua ratkaisumme suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. LähiTapiolan ja Helsingin yliopiston mentorit ovat sparranneet ideaamme. Me olemme saaneet Demokselta ja kansanedustaja Sanna Lauslahdelta erinomaisia vinkkejä eteenpäin pääsemiseksi. Master Classin kanssaopiskelijat ovat antaneet meille arvokasta palautetta. Myös ohjelman ulkopuoliset kontaktimme ovat tarjonneet ja antaneet meille apua, esimerkiksi Web designer Jenna Syrenius on lupautunut suunnittelemaan sovelluksellemme visuaalisen ilmeen.

Mikään sovellus ei toimi ilman käyttäjiä ja siksi käyttäjän on oltava suunnittelutyön keskiössä. Käyttäjät on osallistettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan kehitystyöhön. Seuraavaksi aiommekin kokeilla ideaamme käytännössä. Olemme saaneet kokeiluumme LähiTapiolasta uskomattoman arvokkaan resurssin: 57 henkilöä on lupautunut osallistumaan kokeiluumme - siitä lämmin kiitos heille ja LähiTapiolalle!

Milla esittelee kokeiluideaa

Pysykää kuulolla! Me kerromme kokeilusta ja sen tuloksista pian lisää.

Myra Magnusson
Who’s your monkey